Loimaalaisella Pekka Eskolalla on vasta yhdeksäs vuosi herneenviljelijänä takana. Päätös alkaa viljellä rehuhernettä ei ole miestä kuitenkaan kaduttanut – päinvastoin.
”Herne on erittäin hyvä kasvi viljatilan viljelykiertoon. Se on viljelyvarma, helppo viljellä ja sen esikasviarvo on hyvä”, Eskola luettelee.
Eskola viljelee keltasiemenistä Astronaute-rehuhernettä siemensopimuksella. Astronaute on miehen mukaan lajikkeena aivan omaa luokkaansa.
”Astronautea on selvästi helpompi viljellä kuin muita hernelajikkeita. Kasvusto on tukevampi eikä ränsisty niin helposti, joten korjuu sujuu paremmin. Satotaso on myös aivan eri luokkaa kuin vanhoilla lajikkeilla ja valkuaispitoisuus erinomainen”, Eskola kehuu.
Suomessa on pyritty korvaamaan kotieläinten rehussa tuontisoijaa kotimaisilla valkuaislähteillä. Eskola uskookin, että rehuherneelle riittää kysyntää jatkossakin.
Eskolan aloittaessa herneen viljelyä monet vanhemmat viljelijät varoittelivat häntä. Mielipiteet herneen viljelyn haasteellisuudesta joutaisivat Eskolan mielestä kuitenkin jo romukoppaan.
”Monilla on vanhentunut käsitys herneen viljelystä. Nykylajikkeilla viljely on yksinkertaista ja helppoa. Tämä on myös edullinen kasvi viljellä, sillä typensidonnan ansiosta herneen lannoitustarve on monia muita viljelykasveja pienempi. Kyllä tätä kannattaa kokeilla”, hän kannustaa.
Eskolan rehuhernepelto ei viime kasvukauden kuivuudesta pahemmin hätkähtänyt.
”Hiukan syvempään herne olisi pitänyt kylvää, mutta yllättävän hyvin se kuitenkin pärjäsi kuivuudesta huolimatta. Lämpö laittoi kasvit nopeaan kasvuun ja typensidonnan aikaisessa vaiheessa käyntiin. Kukinnan aikaan oli mukavia pilvisiä kelejä”, Eskola tuumii.
Eskolan Astronaute-herne oli mukana Käytännön Maamiehen satokilpailussa sijoittuen toiseksi 4 636 kilon hehtaarisadolla.
