Tiloille räätälöityä nurmiseosta kahden tilan yhteistyönä

Fri, 03/11/2022 - 09:54

Korpilahdella Henri Könkkölän naudanlihan tuotantoon erikoistuneella tilalla ja Reino Henttalan lypsykarjatilalla on tehty vuosien ajan yhteistyötä ja myös osa nurmisadoista korjataan yhdessä. Tiloille räätälöityä Tilan Oma Seosta tiloilla on käytetty jo usean vuoden ajan. ”Samaa seosta käytettäessä yhteistyö antaa joustavuutta esimerkiksi siemenmäärän hankinnassa, jos toinen tila tarvitsee seosta pienemmän määrän”, viljelijät kertovat. ”Yhteistyö helpottaa myös havainnointia ja dataa saadaan tuplamäärä kummankin seuratessa kasvustojen kehittymistä tiloillaan”, Könkkölä toteaa.

Henri Könkkölän tilalla Tilan Oma Seosta on kylvetty tilan koko 50 hehtaarin nurmialalle. Henttalan tilalla nurmea kasvaa noin 40 hehtaarin alalla, josta 90 % kylvetään Tilan Oma Seoksella. Ainoastaan osa laitumista kylvetään eri seoksilla. Tilan Oma Seosta Könkkölä ja Henttala ovat käyttäneet vuodesta 2015 lähtien. Siemen on hankittu Tilasiemen-pakkaamo Puttolan Siemen Oy:stä. Joitakin muutoksia seokseen on tehty, mutta vuoden 2017 jälkeen seos on pysynyt melko samana. Pakkaamon kanssa tiloilla on paljon yhteistyötä ja sopivia lajikkeita katsotaan yhdessä.

Tilan Oma Seos sopii viljelijöiden kokemusten mukaan erilaisiin maalajeihin. Tilojen pelloista suurin osa on hieta-moreeni -maita, mutta myös eloperäisempiä ja karkeita maalajejakin löytyy.

Henri Kökköla ja Reino Henttala
Henri Kökkölä ja Reino Henttala

Sopiva seos tasapainottelua

Vuonna 2016 tiloilla otettiin nurmesta kaksi satoa, mutta vuonna 2017 kummankin tilan laajentumisen yhteydessä siirryttiin kolmen sadon korjuuseen. ”Tänä vuonna ensimmäinen sato saatiin kesäkuun 10. päivän aikoihin, toinen sato heinäkuun 12. päivä ja kolmas sato ajoittuu elo-syyskuun vaihteeseen noin 45 päivän päähän edellisestä korjuusta”, Könkkölä arvioi heinäkuussa.

Hellettä riitti myös Keski-Suomessa ja se näkyi nurmikasvustossakin. ”Kuivina vuosina kuten tänä vuonna, pellolla ei juuri timoteita tai nurminataa näy. Apilat, englanninraiheinä ja ruokonata taas vastaavasti pärjäävät kuivissakin oloissa”, Könkkölä kertoo.

”Olennaisinta hyvässä nurmiseoksessa on laadun ja määrän suhde sekä viljelyvarmuus”, Könkkölä kiteyttää. ”Ensimmäisessä korjuussa D-arvo saisi olla yli 700.” Lypsykarjatilalla rehut analysoidaan tarkemmin, mutta niistä saadut tulokset hyödyttävät eläinten ruokinnassa kumpaakin tilaa.

Talvesta riippuen talvituhoja syntyy ja keväällä kasvustoja täydennetään tarvittaessa täydennyskylvöseoksella. ”Tilan Oma Seoksella kylvetty kasvusto pysyy kolme vuotta hyvänä, neljäntenä vuonna kasvusto uudistetaan”, Reino Henttala kertoo. Könkkölä perusti nurmen tänä vuonna herne-viljaseoksen alle, josta korjattiin loppukesällä kokoviljasäilörehu. ”Tasapainottelua sopivan seoksen löytäminen on, mutta hyviä rehusatoja tällä räätälöidyllä seoksella on saatu korjuun onnistuessa.”

Haippuja ei kannata korjata

Henttalan mukaan kolmannen sadon onnistuminen riippuu timotein menestymisestä seoksessa. ”Kolmatta satoa ennen kasvusto lannoitetaan, sillä mitään haippuja emme lähde korjaamaan, vaan halutaan korjata hyvä sato, joka tällä seoksella onnistuukin.” Seoksessa englanninraiheinä lähtee nopeasti kasvuun ja ruokonata kestää kuivuutta. ”Kolmen sadon korjuu vaatii kasvustolta, että siellä on aina kasvettava jotain.” Ruokonata tuo esimerkiksi kolmanteen korjuuseen määrää, mutta voi huonontaa ensimmäisten korjuiden laatua.

Seoksessa pyritään myös käyttämään pohjoisia ja eteläisiä timoteilajikkeita sekaisin. Eteläisen ja pohjoisen timoteilajikkeiden sekoittaminen takaa sen, että joku kasvustossa säilyy vuodesta riippuen. ”Jos korjuu ei kelien puolesta onnistuisikaan, sato ei vanhene liikaa.”

Myös Reino Henttala on tiloille räätälöityyn siemenseokseen tyytyväinen. ”Minulla on yksi lohko timotei-nurminatanurmea ja siitä kilometrin päässä Tilan Oma Seoksella kylvetty lohko, niin eron lohkoissa huomaa. Timotei-nurminata on puolet matalampaa kuin seosnurmi, mutta sopii hyvin kuivaheinän tekoon.” Tiiviisti yhteistyötä tekevien tilojen sadot ovat olleet keskenään melko samanlaisia. ”Se mitä kasvaa riippuu toki lohkostakin, mutta seos on selkeästi tuonut kaivattua viljelyvarmuutta lisää”, viljelijät toteavat.

Tilan Oma Seos, Lippiahon tila

  • Timotei, Rubinia 40%
  • Timotei, Uula 20%
  • Nurminata, Valtteri 10%
  • Ruokonata, Kora 10%
  • Englanninraiheinä, Mathilde 10%
  • Puna-apila, SW Yngve 5%
  • Alsikeapila, Ermo 3%
  • Valkoapila, SW Hebe 2%

>> Pyydä tarjous tilallesi räätälöidystä siemenseoksesta