Inkoossa Hällbackan tilaa viljelevä Henrik Hellgren panostaa syysviljojen viljelyyn. ”Syysviljoja kylvetään aina niin paljon kuin mahdollista – tässä on ollut niin kuivia vuosia, että ne ovat ainoita, jotka antavat kunnolla satoa”, toteaa Hellgren. Tänä vuonna kasvinviljelytilan 170 hehtaarin pinta-alasta noin 80 hehtaaria on syysviljoja, joista valtaosa syysvehnää. Uutena tulokkaana lajikevalikoimaan on 20 hehtaarin viljelys syysruisvehnä SU Toppusta. Ruisvehnää viljelijä lähti kokeilemaan kiinnostuksesta uuteen kasviin ja siemenet toimittaneen Teiran pakkaamon vahvasta lajikesuosituksesta.
Syksyllä syysvehnän puinnin jälkeen Hellgren kynti tulevat ruisvehnämaat ja valmisteli kylvöpohjan äestämällä multavat hiesusavimaat kahdesti. SU Toppuksen hän pääsi kylvämään ensimmäisenä syyskasvina 25.8. kylvömäärällä 500 itävää siementä neliölle. Hellgren toteaa jälkikäteen kylvön ollen syksyyn nähden hieman turhan aikainen, koska kasvusto pääsi paikoin turhankin reheväksi ennen talvea. Kylvön yhteydessä ruisvehnä sai 250 kiloa Yaran Y8 lannoitetta, jolloin syksyn typpilannoitukseksi muodostui noin 23 kiloa. Syyskuun 4. päivä Hellgren torjui vielä kahukärpäsiä ja ajoi samalla rikka-aineeksi Mateno Duon.
SU Toppuksella paljon potentiaalia kevyemmillä panoksilla
Hällbackan tilalla oli talven aikana muutama noin 3 viikon mittainen lumipeitejakso. Talven väistyttyä ruisvehnän rehevimmissä paikoissa oli havaittavissa pientä lumihometta, mutta kasvustot säilyivät kuitenkin hyvin täysinä. 21.3. Hellgren ajoi yöpakkasilla SU Toppukselle 150 kilon typpilannoituksen, jolla viimeisteltiin ruisvehnän lannoitus. ”Toppus vaikutti lähtevän ripeästi kasvuun ja lähivuosien kuivat kesät ovat haastaneet lannoitteiden sulamisessa, joten lannoitus annettiin kaikki kerralla keväällä”, pohtii Hellgren.
Kesän kasvinsuojeluruiskutuksia Toppukselle tehtiin vain yksi. 18.4. Hellgren torjui rikkoja Quelex Combon ja MCPA:n seoksella ja samalla kasvunsääteeksi ajettiin Stabilania 1,5 litraa hehtaarille. Heinäkuun ukkoskuuroissa Hellgren pelkäsi pitkän korren kasvattaneen SU Toppuksen lakoontuvan, mutta kasvustot pysyivät täysin pystyssä. Ruisvehnälle ei myöskään tehty tautitorjuntaa, mutta Hellgren katsoo kasvustojen olevan heinäkuussa siitä huolimatta mukavan terveitä. Hän toteaakin ruisvehnän olevan helppo ja vähään tyytyvä viljeltävä: ”Kyllä syysvehnästä pitäisi tulla aika paljon parempi sato, että kuittaisi eron annetuissa panoksissa.” Hyviä sato-odotuksia elättelevä Hellgren näkeekin ruisvehnän suureksi eduksi juuri sen vaatimattomuuden ja satopotentiaalin pienemmillä panoksilla verrattuna syysvehnään.
Tutustu lajikkeeseen SU Toppus ja pyydä tarjous syksyn kylvöille