Örrin tilalla Perniön Lapparlan kylässä viljeltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa uutta Tilasiemenen Linnea-kevätvehnää. Tilalla on pitkät perinteet siementuotannosta ja viljelykierrossa pidetään monipuolisesti viljojen lisäksi eri viljelykasveja sokerijuurikkaasta nurminataan. Viljelyssä on yhteensä 268 hehtaaria.
"Yksi tilamme ydintoiminnoista on tiivis yhteistyö toisen paikallisen tilan kanssa. Olemme jakaneet kasvien kylvövastuuta, omistamme yhteisiä koneita ja jonkin verran teemme myös tuotantopanoshankintoja yhdessä. Parasta toimivassa yhteistyössä on toisen sparraaminen tilan kehittämiseksi", kertoo tilan isäntä Mika Örri.
Hyvät ominaisuudet houkuttelevat
Tänä keväänä Örrin tilalla jouduttiin ikävään tilanteeseen, kun huomattiin etteivät syysvehnäkasvustot olleet selvinneet rankasta talvesta. Salolaisen pakkaajan Aki Riskin kanssa ongelmaan löydettiin kuitenkin ratkaisu.
"Halusin löytää tilalle hyvän kevätvehnälajikkeen myllyvehnän tuotantoon. Aki suositteli Linneaa ja lajikkeen ominaisuudet herättivät kiinnostuksen", Örri kertoo.
Linnea on kasvuajaltaan päätyypin kevätvehnä, joka on erottunut edukseen virallisissa lajikekokeissa erityisesti korrenlujuudellaan sekä korkealla valkuaispitoisuudellaan ja satoisuudellaan.
"Olen yleensä suosinut keskimyöhäisiä tai myöhäisiä kevätvehnälajikkeita, koska niillä on paras sadontuottokyky. Linnea tuntui hyvältä vaihtoehdolta".
Kahden ruiskutuksen taktiikalla
Örri kylvi Linnean verrattain myöhään, vasta toukokuun 20. päivä suoraan lautasmuokattuun syysvehnäpeltoon. Kylvön yhteydessä kasvusto sai 100 kiloa typpeä ja 11 kiloa fosforia. Myöhemmin levitettiin typpeä lisää 30 kiloa hehtaarille ja saman verran myös rikkiä.
"Lohkon pH ei ollut parhaimmasta päästä, joten lähtökohdat eivät olleet ihanteelliset".
Kesäkuun 22. päivä kasvustoon tehtiin rikkakasviruiskutus Broadwaylla luoho-ongelman vuoksi ja samalla ajettiin korrensäädettä sekä litran verran mangaania.
"Korrensäädekäsittely on todettu toimivaksi ratkaisuksi ja muodostunut lähes vakioksi vehnälle. Sillä on varmistettu laadukasta satoa".
Toinen kasvinsuojeluruiskutus suoritettiin heinäkuun toisella viikolla, kun kasvustosta torjuttiin tauteja puolenlitran annoksella Ascra Prota.
"Kasvusto oli hyvännäköinen, mutta käsittely tehtiin kuitenkin ikään kuin vakuutuksenomaisena ja varmistettiin tähkän puhtaus. Syksyllä kasvusto oli erittäin siisti".
Kuiva kasvukausi
Kokonaisuudessaan kasvukausi oli Perniössä kuiva, vaikka ensimmäiset kunnon sateet tulivat jo viikko kylvön jälkeen.
"Sade tuli vähän liiankin äkkiä kylvön päälle ja aiheutti huolta pellon kuorettumisesta. Onneksi turhaan".
Örri arvioi, että kasvukauden kokonaissademäärä oli yhteensä noin 145 milliä. Toukokuisen sateen jälkeen seuraavan kerran vettä saatiin runsaammin vasta heinäkuun toisella viikolla.
"Kokonaisuudessaan sademäärä olisi ollut ihan riittävä, mutta sateiden ajoitukset olisivat voineet olla parempia. Kuivuudesta muodostui tänä vuonna rajoittava tekijä".
Keskisato ylsi yli odotusten
Linneaa päästiin Örrin tilalla puimaan elokuun viimeisinä päivinä.
"Seuraavalle viikolle oli luvassa sateita, joten sadonkorjuulla oli vähän kiire. Puintikosteus oli 18 prosenttia".
Vaikka kasvukausi oli kuiva eikä maan kasvukunto ollut optimaalisin, tuotti Linnea mieluisan yllätyksen. Kymmenen hehtaarin alalta keskisadoksi saatiin 5 200 kiloa hehtaarilta.
"Kasvusto näytti paikoitellen vaatimattomalta, joten satoa tuli odotettua enemmän".
Sadon määrän lisäksi sen laatu oli viljelijälle niin ikään mieluinen uutinen. Laatutiedot paljastavat Linnean valkuaisen olleen 12,4 prosenttia, hehtolitrapainon 85,9 kiloa ja sakoluvun 369.
"Uskon Linnean satopotentiaalin olevan vieläkin kovempi, jos kasvuolosuhteet olisivat paremmat. Lajike kestää varmasti myös enemmän lannoitusta, jolla valkuaista saisi vieläkin korkeammaksi", Örri pohdiskelee.
"Olen Linneaan tosi tyytyväinen kasvuolosuhteet huomioiden. Viljely kiinnostaa myös jatkossa".