Satoisan KWS Mistralin viljely sujuu Keski-Suomen korkeudellakin

Mon, 01/14/2019 - 12:39

KWS Mistral -kevätvehnä tunnetaan erinomaisesta sadontuottokyvystään. Lajike vaatii kasvuaikaa aikaisia vehniä enemmän, mutta palkitsee viljelijän hyvällä sadolla pohjoisempanakin. Jämsäläisen Juha Välimaan Mistral antoi haasteellisista olosuhteista huolimatta tänä vuonna kelpo sadon.

Kaksi edellistä vuotta ovat painuneet syvälle viljelijöiden muistiin poikkeuksellisen haastavina kasvukausina. Jämsäläisellä Juha Välimaalla on kertynyt viljelykokemusta Tilasiemenen KWS Mistral -kevätvehnästä juuri kahden edellisen vuoden ajalta. Tästä huolimatta hän on lajikkeeseen tyytyväinen.

”Mistralin ehdottomasti paras ominaisuus on sen satoisuus. Tämän vuoden sato oli reippaasti päälle 4000 kiloa hehtaarilta, mihin olen olosuhteisiin nähden tyytyväinen. Vehnä oli kuitenkin ainakin meidän leveysasteilla se, joka kärsi eniten kuivuudesta. Ensi vuonna en aio muuta vehnälajiketta kylvääkään kuin Mistralia”, Välimaa toteaa.

Viime vuonna sato oli hänen mukaansa vielä parempi, mutta loppukesän runsaat sateet heikensivät sen laatua. Tuolloin vehnä jouduttiin myymään rehuksi.

Tänä vuonna laatu riitti kirkkaasti myllyvehnäksi. Valkuainen oli hyvällä tasolla, sillä lannoitusta Välimaa antoi kasvustolle reilusti. Hehtolitrapaino ja tuhannen jyvän paino ovat myös Mistralissa tunnetusti lajikkeiston kärkeä.

Välimaalla oli Mistralia tänä vuonna 25 hehtaarilla. Kylvö tehtiin toukokuun 10. päivä. Kasvusto sai lannoitetta ympäristökorvauksen maksimitasot, josta typpeä tuli yhteensä 120 kiloa hehtaarille. Lisäksi Välimaa antoi rikka- ja tautiaineruiskutuksen sekä lehtilannoitetta kertaalleen. Kasvunsääde jäi laittamatta kuivuuden vuoksi.

Huolella tehdyistä viljelytoimenpiteistä huolimatta kuivuus aiheutti haastetta. ”Ensimmäisiä sateita saatiin pitkään odottaa ja kylvön jälkeen näytti aluksi huonolta. Kuivuus sai myös aikaan sen, että tähkä tuli esiin aikaisin, jo kesäkuun puolella. Loppujen lopuksi Mistral osoittautui kuitenkin yllättävän poudankestäväksi”, Välimaa pohtii.

Välimaan mukaan Mistralista on realistista saada ensi vuonna yli viiden tonnin keskisato, jos kasvuolosuhteet ovat kahta edellisvuotta normaalimmat. Keski-Suomen leveysasteetkaan eivät tunnu kasvua hidastavan.

”Vaikka Mistral on niin sanottu päätyypin kevätvehnä, joka periaatteessa vaatii vähän pidemmän kasvuajan, niin se sopii hyvin myös näille korkeuksille viljeltäväksi. Veikkaan myös, että ilmastonmuutoksen myötä Mistralin kaltaisia pidemmän kasvuajan vehniä aletaan viljellä täällä yhä enemmän”, Välimaa pohtii.

Välimaalla tulee ensi vuonna olemaan vehnälajikkeena vain Mistral. Hän tasaa riskejä ja kiirehuippuja monipuolisella kasvilajivalikoimalla. Viljelyssä on kevätvehnän lisäksi ohraa, kauraa, syysruista, rapsia ja kuminaa.

Siemenistä hän hankkii ison osan sertifioituna – niin myös tämänvuotisen Mistralin. Ostosiemenet tulevat tilalle Puttolan Siemenestä, joka on paikallinen Tilasiemen-ketjuun kuuluva siemenpakkaamo.

Juha Välimaa