KWS Mistral -kevätvehnää on kasvanut Salon Perniössä sijaitsevan Romulan tilan pelloilla jo kolmena kesänä. Lajike on vakuuttanut hyvällä laonkestävyydellä ja hehtolitrapainolla sekä korkealla satopotentiaalillaan. ”Päädyin lajikkeeseen erityisesti sen satoisuuden vuoksi”, kertoo viljelijä Janne Kaarlamo.
KWS Mistralin kylvö huhtikuun puolivälissä
Viime keväänä pellot kuivuivat kylvökuntoon Perniössä jo hyvissä ajoin. Peltojen maalajit seudulla vaihtelevat niin jäykän urpasaven kuin kevyempien maalajien kuten hietamaiden välillä. Peltotyöt tilalla aloitettiin sokerijuurikkaan kylvöllä ja KWS Mistral -kevätvehnä kylvettiin huhtikuun puolivälissä. KWS Mistralin siemen hankittiin Tilasiemen-pakkaamo Aki Riskiltä Salon Halikosta.
Toukokuun alun sateet osuivat kevätvehnän oraille sopivasti, mutta muuten sateet jäivätkin kasvukaudella melko vähäisiksi. ”Kesä-heinäkuussa oli kuivaa, mutta KWS Mistral näytti kuitenkin kestävän kuivuuden hyvin.” Kasvustot näyttivät hyviltä eikä myöskään kasvitautien tai lakoontumisen kanssa ollut ongelmia.
Viljelyssä ei Kaarlamon mukaan tarvittu ”ihmetemppuja”. Lannoitus annettiin kerralla kylvön yhteydessä ja typpeä annettiin ympäristökorvauksen sallimissa rajoissa maksimimäärä. Rikkakasvi- ja tautiaineruiskutukset tehtiin normaaliin tapaan. Hivenlannoite annettiin lehtilannoitteena rikkakasvitorjunnan yhteydessä.
Huippusato yllätti
KWS Mistralia päästiin puimaan elokuussa heti rukiin puinnin jälkeen. Keskisadoksi saatiin 8 100 kiloa hehtaarilta, joka yllätti positiivisesti myös viljelijän. ”Ennen puinteja kasvusto näytti kohtalaisen hyvältä ja se oli pysynyt hyvin pystyssä. Arvioin satoa tulevan noin 6 000 – 7 000 kiloa”, Janne Kaarlamo toteaa. Elokuun 20. päivä puidun kevätvehnän puintikosteus oli noin 15-17 prosenttia. Sakoluku oli 225-270, hehtolitrapaino 85-86 kiloa ja valkuainen 11,9-12,7 prosenttia.
”Olen viime syksyn KWS Mistral -satoon huipputyytyväinen”, viljelijä myhäilee. Hyviä satoja on lajikkeesta tullut aiempinakin vuosina, jolloin keskisato on ollut hehtaarilta 6 000 – 6 300 kiloa. Viljan laadussa on tosin ollut vaihtelua erityisesti valkuaisen ja sakoluvun kohdalla, ja siihen tilalla aiotaankin jatkossa lannoituksen kautta panostaa.
Typpilannoituksella koko satopotentiaali käyttöön
KWS Mistralista saadut kokemukset olivat positiivisia, erityisesti juuri lajikkeen satoisuuden vuoksi. ”Sakoluvun heittelyn kanssa on ollut hieman ongelmia ja myös valkuainen olisi voinut olla korkeampi”, Kaarlamo pohtii. Lajikkeen valkuaispitoisuus on tyypillisesti hieman keskimääräistä alhaisempi eikä kertalannoitus ei välttämättä riitä myllyvehnälle vaadittuun 12 prosentin valkuaistasoon. Typpilannoituksen optimointiin aiotaankin tänä kesänä erityisesti panostaa. ”Tänä vuonna aion antaa kasvustolle lisätyppeä tähkävaiheessa, jotta riittävä valkuainen saadaan varmistettua.”
Tulevalla kasvukaudella tilalla on viljelyksessä vähän enemmän syysviljoja, mutta satoisuudellaan vakuuttanut KWS Mistral säilyy viljelyssä edelleen. ”Viime vuonna lajiketta oli 17,5 hehtaarilla ja myös tänä vuonna sitä kylvetään lähes samalle alalle”, Janne Kaarlamo kertoo. ”Olen ollut lajikkeeseen erittäin tyytyväinen.”
