Mallasohralajikkeista lisäarvoa koko ketjulle

16.11.2017

Tapio Kangas-Heiska on Sinebrychoffin panimomestari sekä yksi Panimolaboratorion Ohrakomitean jäsenistä. Mallasohralajikkeiden hyväksynnästä Suomessa vastaava Ohrakomitea muodostuu panimoiden, mallastamon, viljelijöiden, VTT:n ja siemenjalostuksen edustajista.

”Uudet mallasohralajikkeet ovat erittäin tervetulleita. Ohrakomitea varmistaa, että ne tuottavat lisäarvoa koko ketjulle aina viljelijästä panimoon saakka”, kertoo Kangas-Heiska.

Matka viralliseksi mallasohraksi kestää yleensä vähintään kolme vuotta ja sitä ennen lajike on jo hyväksytty viralliselle lajikelistalle. Potentiaalisille mallasohralajikkeille tehdään eri mittakaavassa mallastuskokeita ja viimeisessä vaiheessa varmistetaan myös soveltuvuus eri panimojen prosesseihin.

”Virallisiksi mallasohriksi hyväksytään vain lajikkeet, jotka ovat jollakin tavalla edeltäjiään parempia”, kertoo Kangas-Heiska.

Hyvien mallasohralajikkeiden metsästys vaatii Ohrakomitealta tiivistä yhteistyötä eikä joka vuosi näitä ohrien helmiä löydy olleenkaan. Toisena vuotena hyväksynnän saattaa saada useampikin lajike.

”Mallastusominaisuuksiltaan paraskaan lajike ei yleisty, ellei sen viljely ole tuottavaa ja kannattavaa. Se on myös yksi hyväksynnän kriteereistä”, Kangas-Heiska kertoo. Mallasohran viljelyn Kangas-Heiska näkeekin todellisena ammattitaidon osoituksena.

Mallasohralle on määritelty teollisuudessa tarkkoja vaatimuksia, jotka viljelijän on saavutettava kasvuoloiltaan haastavinakin vuosina.

”Mallasohrien tiukat laatuvaatimukset ovat oikeastaan lähtöisin panimoilta. Mallastajan tehtävänä on hankkia sellaista raaka-ainetta, joita loppukäyttäjä tarvitsee.”

Lue lisää: RGT Planetista mallasohra