Alaskartanon tilalla Piikkiössä viljellään viljaa ja palkokasveja noin 320 hehtaarin alalla. ”Hernettä tilan viljelykierrossa ei ole ollut vuosiin, mutta härkäpavusta on hyviä kokemuksia vehnän esikasvina”, kertoo tilanhoitaja Juho Marttinen. Tänä syksynä mukaan otettiin myös pienen tauon jälkeen syysrapsi.
Herneenviljelyllä monia hyötyjä
Viime keväänä Astronaute- ja Bagoo-herneitä kylvettiin tilalla yhteensä 45 hehtaaria. Viljelyssä pyritään painottamaan syysviljoja ja herne tuli viljelykiertoon sen hyvän esikasviarvon vuoksi.
”Haimme syysviljoille uutta esikasvia samalla pyrkien monipuolistamaan viljelykiertoa”, Marttinen kertoo. ”Ehkä myös hype valkuaiskasvien ympärillä vaikutti”, Marttinen naurahtaa. Herneellä pyritään hyödyntämään myös sen typensidontaominaisuus, josta erityisesti syysviljat hyötyvät.
Astronauten ja Bagoon siemenet hankittiin Siementila Salolta Mellilästä ja heiltä saatiin myös neuvoja herneenviljelyyn. Astronautesta tilalla kiinnostuttiin Käytännön Maamiehen satokilpailun kautta, jossa sen kova satopotentiaali vakuutti. Bagoo tuli viljelyyn Siementila Salon suosittelemana.
”Molempiin lajikevalintoihin olemme olleet tyytyväisiä. Bagoo on ehkä korreltaan hieman suorempi ja vahvempi. Molemmat lajikkeet ovat varmoja viljeltäviä ja niillä on hyvä sadontuottokyky”, Marttinen summaa. Hernelohkojen maalajina Piikkiössä on multava hiuesavi.
Helpot viljelytoimenpiteet houkuttavat
Herneenviljely on koettu tilalla melko yksinkertaiseksi. ”Lajin helppous viehättää eli laji on ollut pienellä konsultoinnilla helppo viljeltävä.”
Astronaute- ja Bagoo-lohkoilla oli esikasvina kaura ja pellot kultivoitiin syksyllä. Keväällä pellot lautasmuokattiin ja äestettiin kertaalleen. ”Herne kylvettiin 23.4. noin kuuden sentin syvyyteen. Siementä laitettiin 230 kiloa hehtaarille eli noin 80-90 siementä neliölle. Rikkakasvien torjunta tehtiin vähän myöhässä, mutta onneksi kuitenkin tehtiin.”
Astronaute ja Bagoo kasvoivat tänä kesänä todella hyvin, vaikka kesä oli säiden puolesta vaihteleva myös Piikkiössä. ”Luulen, että hyödyimme aikaisesta kylvöstä”, Marttinen pohtii. ”Ensimmäiset sateet tulivat oikeaan aikaan ja ennustetuilta yöpakkasilta vältyttiin. Alkukesän kuivuus ei vaikuttanut herneelle niin paljon kuin viljoille. Kuivan jakson jälkeen tulleet sateet aiheuttivat herneelle kuitenkin jälkiversontaa, joka siirsi puintia syyskuulle.”
Puinti aloitettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla sateiden lomassa ja satoa saatiin molemmista lajikkeista 3500-4000 kiloa hehtaarilta.
Kuvassa Arto Järvinen, Juho Marttinen, Rauno Uusitalo sekä omistajista Linda Langh.