Kevätvehnäuutuus hyötyy runsaasta lannoituksesta

24.01.2018

Uutuuslajike KWS Mistral oli mukana Yara Kotkaniemen lannoituskokeissa viime kasvukaudella. KWS Mistral on päätyypin kevätvehnä, joka erottuu edukseen erityisesti satoisuudellaan. Korrenluja lajike kaipaa myllyvehnän viljelijöiltä kunnon typpilannoitusta.

Lannoitus tuo laadun

- Lannoitukseen kannattaa hyväkuntoisilla mailla panostaa, jotta KWS Mistralista saadaan kaikki lajikkeen tarjoama hyöty irti ja valkuaispitoisuus myllyvehnälle sopivalle tasolle, kertoo Anne Kerminen Yaralta. 

Kotkaniemen kokeissa KWS Mistralista korjattiin yli 8 000 kilon hehtaarisatoja eri koeruuduilta. Ruudut kylvettiin toukokuun toisella viikolla ja korjattiin syyskuun loppupuolella.  

- Laadukkain sato saatiin 160 typpikilolla eli ympäristökorvauksen sallimalla maksimimäärällä, joka annettiin kolmeen osaan jaettuna, kertoo Kerminen.

Lisätypen ajoitus ratkaisee

Kolmeen osaan jaettu lannoitus (120 kg + 20 kg + 20 kg) tuotti parhaan tuloksen, yli 8000 kilon sadon ja 11,7 prosentin valkuaispitoisuuden. Lisälannoitukset tehtiin korrenkasvuvaiheessa (31) ja lippulehtivaiheessa (37).

Myöhemmin annettu lisätyppi ei enää nostanut valkuaispitoisuutta eikä satoa viime kesänä.

- Sen sijaan korrenkasvun alussa annettu lisätyppi (120 kg + 40 kg) tuotti koeruudulla lisää kiloja ja nosti valkuaistasoa 0,5 %-yksikköä verrattuna pelkästään kylvön yhteydessä annettuun 130 kiloon typpeä, kertoo Kerminen.

Kerralla kylvön yhteydessä annettu 160 kiloa typpeä tuotti lähes yhtä hyvän sadon kuin paras koeruutu. Kerminen kuitenkin muistuttaa, että kasvukauden olosuhteista riippuen kertalannoitukseen liittyy aina riskejä.

KWS Mistral

Parhaan sadon KWS Mistral tuotti Kotkaniemen koeruuduilla kolmeen osaan jaetulla typpilannoituksella. Liian myöhään annettu typpi ei enää nostanut satoa eikä laatua.

Suuri sato myös vie ravinteita

Ympäristökorvauksen asettamat rajat luovat haasteita uusien, todella satoisien lajikkeiden, kuten KWS Mistralin lannoitukselle.

On hyvä kuitenkin muistaa, että huippusatojen mukana pellosta myös poistuu runsaasti ravinteita. Esimerkiksi 8 000 kilon ja 12 valkuaisprosentin kevätvehnäsato vie jyväsadossa 168 kiloa typpeä, 27 kiloa fosforia ja 36 kiloa kaliumia.

- Satotasokorjaus ja fosforin tasaus kannattaa ehdottomasti käyttää. Kylvölannoitukseen suosittelen valitsemaan tuotteen, josta fosforia ja kaliumia niin paljon kuin voi käyttää, sanoo Kerminen.

Laadukas sato edellyttää myös rikkilannoitusta, sillä ilman rikkiä kasvi ei pysty käyttämään typpeä hyödykseen. Kevätvehnä tarvitsee seitsemää typpikiloa kohden aina yhden rikkikilon.

-   Fosforilannoituksella puolestaan varmistetaan kasvuston tasainen tuleentuminen oikeaan aikaan ja viimeistellään kevätvehnäsadon hyvä laatu, muistuttaa Kerminen.

Tutustu KWS Mistralin lajikeominaisuuksiin ja pyydä tarjous