Timo Vuorila viljelee Ahtisen tilaa Vahdolla Varsinais-Suomessa. Tila on kasvinviljelytila, jossa on viljelty syysviljoja jo pitkään. Nyt uudeksi syysvehnälajikkeeksi on valikoitunut Turanus.
Hyvällä syysvehnälajikkeella monia etuja
Vuorila on panostanut jo pitkään syysvehnän viljelyyn, koska näkee niillä satopotentiaalin lisäksi monia etuja kevätvehnään verrattuna: ”Kyllä syysvehnä päästään aina puimaan aikaisemmin. Keväällä ei tarvitse muokkailla, vaan kasvipeite tekee maalle hyvää ja kiloja lähtee eri tavalla kuin kevätvehnästä.”
Vuosi sitten Vuorila pohti uuden syysvehnälajikkeen valintaa ja Tilasiemenen koeruuduilla hänen huomionsa kiinnittyi erityisesti Turanuksen vahvaan talvenkestoon. ”Syysvehnän tärkein ominaisuus on, että se on keväällä hengissä. Muutaman sadan kilon ero satopotentiaalissa ei auta, jos lajike ei selviä talvesta”, pohtii Vuorila talvehtimisen tärkeyttä. Turanuksen talvituhoprosentti onkin ollut syysvehnien virallisten lajikekokeiden matalin.
Houkutteleva syysvehnälajike jäi viljelijän mieleen ja hän ottikin hyvissä ajoin yhteyttä pitkäaikaiseen yhteistyökumppaniinsa Tilasiemen-pakkaaja Ari Saarelaan kysellen tarkemmin Turanuksesta. Lupaavan oloinen syysvehnälajike päätyi kokeiluun ja hän varasi hyvissä ajoin ennen syyskylvöjä itselleen kahdentoista hehtaarin kylvösiemenet Turanusta.
Talvenkestävyys tositestissä
Syysvehnän kylvöön Vuorila pääsi syyskuun puolivälissä. Kauraa kasvukaudella kasvaneet lohkot kynnettiin ja äestettiin kylvökuntoon. Vuorila kertoo olosuhteiden olleen hyvät syysvehnän kylvölle ja Turanusta hän kylvi reilun 600 itävää siementä neliölle. Kylvölannoituksena syysvehnä sai kolmekymmentä kiloa typpeä hehtaarille. Kylvön jälkeen Turanukselle ei syksyllä muita toimenpiteitä tehty, vaan seuraavana vuorossa oli lajikkeen talvenkestävyyden testaus omassa viljelyssä.
Talven viljelijä kertoo olleen olosuhteiltaan melko raju. Vahdolla ei lumipeitettä pelloilla juuri ollut ja pakkaslukematkin pyörivät pahimmillaan -25 asteessa. Turanus talvehti kuitenkin erittäin elinvoimaisena läpi kovien kelien.
Kevään lämmetessä Turanuksen lajikeominaisuudet tulivat hyvin esiin: ”Turanus lähti nopeasti kasvuun keväällä ja jaksoi pysyä elinvoimaisena muita syysviljoja paremmin.”
Kevään viljelytoimenpiteet aloitettiin antamalla Turanukselle huhtikuun puolivälissä 90 kilon typpilannoitus ja kuukautta myöhemmin lannoitusta täydennettiin vielä 40 kilon typpilannoituksella, kun kuivan kevään jälkeen syysvehnä sai ensimmäiset sateet päälleen. Rikkatorjunta ruiskutettiin toukokuun alussa Attribut Twinillä. Muuta kasvinsuojelua ei viljelijä Turanukselle antanut ja syysvehnä pysyikin kohtuullisen mittaisena pelkällä Attribut Twinin kasvunsäädevaikutuksella.
Turanuksen tunnistaa lajikkeena jo kaukaa
Heinäkuun lopulla Vuorila on varsin tyytyväinen täysinäiseen syysvehnään, jossa ei lakoakaan ole havaittavissa. Vuorila kehottaakin syysvehnän kylvöä suunnittelevia bongaamaan Turanus-kasvustoja teiden varsilta: ”Jos haluaa talvenkestävän syysvehnälajikkeen, niin Turanuksen tunnistaa sen vihneistä hyvin ohi ajaessakin!”
Lue lisää Turanus syysvehnästä ja pyydä Tilasiemeneltä tarjous syksyn kylvöille