KWS Mistral

Uutuus! Myös luomuna!
Kevätvehnä KWS Mistral, Tilasiemen

Huippuvehnä voimaperäiseen viljelyyn

KWS Mistral on päätyypin kevätvehnä, jolta sopii odottaa sekä runsasta että laadukasta satoa. Sen tuhannen jyvän ja hehtolitran painot ovat huippuluokkaa ja satoisuus kevätvehnien kirkkaimmasta kärjestä. Se on erittäin laonkestävä lajike ja hyötyy voimaperäisestä viljelystä.

KWS Mistral oli mukana Yara Kotkaniemen lannoituskokeissa kasvukaudella 2017. Koetulosten perusteella KWS Mistralin lannoitukseen kannattaa panostaa, jotta lajikkeen parhaat puolet eli suuri sato ja vaatimukset täyttävä valkuaispitoisuus saadaan esille. Riittävällä typpilannoituksella hehtaarisato nousi yli 8 000 kilon ja valkuaispitoisuus lisääntyi runsaalla yhdellä %-yksiköllä.

KWS Mistral luokitellaan Saksassa A-vehnäksi eli myllyvehnäksi. Huippusatojen taustalla on kaksi tekijää, kasvuston suuri jyvämäärä pinta-alayksikköä kohden sekä suuri jyväkoko.

KWS Mistralin lannoituksella varmennetaan mahdollisimman suuri jyväluvun kehittyminen, kasvinsuojelulla ja korrensäätelyllä puolestaan iso jyväkoko.

Alkuperä ja lajikeoikeudet
Saksalainen, jalostaja KWS LOCHOW GMBH.
Edustaja Suomessa Lantmännen Agro.
Sato
KWS Mistral erottuu muista lajikkeista satoisuudellaan. Se on ollut lajikekokeissa 9% Amarettoa satoisampi.
KWS Mistralin tuhannen jyvän ja hehtolitran painot ovat huippuluokkaa. Lajikkeen valkuaispitoisuus on hieman keskimääräistä pienempi, jos typpilannoitusta ei optimoida KWS Mistralille. Lajike luokitellaan Saksassa laadultaan A-tyypin vehnäksi (hyvä myllyvehnä).
Korsi
Erittäin korrenluja lajike, vaikka korren pituus on keskimääräistä pidempi.
Taudinkestävyys
Tautien torjunnassa on tarkkailtava viime vuosina yleistynyttä keltaruostetta ja tähkä on syytä suojata ruskolaikulta.
Viljelyohje
Kylvötiheys 650-700 itävää jyvää neliölle.

Typpilannoitus savimaalla 160 kg/ha mieluummin jakamalla. Kylvön yhteydessä annetaan 120 kg ja pintalevityksenä
40 kg. Lannoitustaso on säädettävä maalajin ja kokemusten
mukaan.

Kasvunsääteeksi CCC tai vastaava rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Toinen kasvunsääde voi olla tarpeen
ennen tähkälle tuloa sopivalla valmisteella. Kasvitautiruiskutus antaa parhaan vasteen, kun se tehdään heti tähkimisen jälkeen. Varmista hyvä teho ruskolaikkuun ja ruosteisiin.

Lajikevertailu

LajikeKoe 
kpl
Sato 
kg/ha
Kasvu-
aika, pv
Lako 
%
Pituus 
cm
Tjp 
g
Hlp 
kg
Valk. 
%
Sako-
luku 1
EMBLA156 848107,612,585,044,279,212,5261
CALISPERO146 644104,210,584,738,677,613,2268
SENNI136 640106,08,584,242,077,912,3239
SELINA146 631103,17,786,641,680,612,3225
WPB TROY146 554106,44,776,743,680,513,6225
LINNEA146 503102,71,576,941,678,413,5211
SIBELIUS196 336105,89,077,842,578,713,4259
KWS MISTRAL266 189103,36,379,041,879,913,1220
AMARETTO (M)606 155105,45,685,238,978,512,5251
DEMONSTRANT (M)645 977104,42,781,136,678,413,1273
JAARLI135 792102,85,580,042,680,513,8246
HELMI125 62998,15,679,036,976,314,1231
HILKKA125 58697,5..76,435,578,213,5303
IISAKKI125 53797,01,480,841,077,714,5237
QUARNA25 141......37,578,216,4259

Lähde: Viralliset lajikekokeet 2015 - 2022, kevätvehnä, px.luke.fi . Taulukko lajiteltu satoisuuden mukaan suurimmasta pienimpään.

Pakkaamot

AR Siementukku, Aki Riski

Halikko / Salo

Kivisen Pakkaamo Oy, Lintukangas Ville

Sääskjärvi / Iitti

Pelto-Paturi Oy, Peltomäki Eliisa ja Jukka

Turenki / Janakkala

Tilatuote Kujala Oy, Kujala Seppo ja Sami

Raussila / Elimäki