Topi Kokkila pitää yhdessä vaimonsa ja veljensä kanssa maitotilaa Petäjäveden Kuivasmäellä. Lähes kolmesataa ruokittavaa päätä ohjaavat peltoviljelyn keskittymään nurmiviljelyyn, mutta pinta-alan kasvettua reiluun neljäänsataan hehtaariin ovat Kokkilat alkaneet entistä enemmän kehittää tilan viljanviljelyä. Tällä hetkellä tilan viljelykierto kulkee pääosin kahdella viljavuodella nurmivuosien välissä, minkä etuna Kokkila näkee mahdollisuuden torjua rikkakasveja tehokkaammin, kun viljan alle ei aina perusteta nurmea.
Mutkatonta ja joustavaa yhteistyötä
Kuluneella kasvukaudella tilan viljelyvalikoimaan kuului toista vuotta maailman aikaisin monitahoinen ohra Lene. Kokkila kertoo Lenen siemenen tulleen Tilasiemen-pakkaamo Puttolan Siemeneltä ja kehuu yhteistyön Tilasiemenen ja Puttolan Siemenen kanssa toimineen aina mutkattomasti ja joustavasti – tilan tarpeet huomioiden. Lajike valikoitui viljelyyn pakkaamon suosittelusta. Tilalla käytetäänkin ainoastaan sertifioitua siementä, jotta maitotilan kiireisestä arjesta saadaan ulkoistettua työvaihe siemenen kunnostuksesta ja samalla varmistuttua kylvösiemenen laadusta.
Kuudenkymmenen hehtaarin ala Leneä kylvettiin toukokuun lopulla siemenmäärällä 240 kiloa hehtaarille. Kokkila kertoo pyrkivänsä minimoimaan kasvinviljelyn kulut, joten Lenen kylvöalusta valmisteltiin kevytmuokkaamalla ja ohra lannoitettiin pelkällä lypsykarjan lietteellä. Kasvinsuojelu toteutettiin yhden ruiskutuksen mallilla, jossa Lenestä torjuttiin rikkakasvit 9.7. ja sille annettiin samalla Kinsidro Grow biostimulantti, 0,2 litraa hehtaarille Optimus kasvunsäädettä, tautitorjunnaksi Revytrex sekä hivenlannoitus – lähinnä mangaaninpuutokseen.
Elokuun lopulla Leneä ei vielä puitu, mutta Kokkilan sato-odotukset olivat korkealla. Lenen korsi kesti myös erinomaisesti loppukesän rankatkin sadekuurot.
Lenellä riittää mahdollisuuksia
Kokkilat ovat aiemmin säilöneet viljan murskeviljana, mutta menneenä kesänä tilalle pystytettiin kuivaava siilo, jossa varastointi toteutetaan jatkossa. ”Nyt kuivaavan siilon myötä täytyy alkaa vakavammin suhtautua viljanviljelyynkin”, naurahtaa Kokkila. Hän näkeekin Lenen lyhyen kasvuajan tuovan mahdollisuuksia viljelyyn: ”Lene voisi jatkossakin olla se aikainen ohra, jonka saa puitua ensin siiloon ja kuivaksi, jonka jälkeen ei haittaisi, vaikka päälle tulisi märempääkin.” Toiseksi eduksi tilan viljelyyn hän nostaa mahdollisuuden ajoittaa puinteja. Tilan puinneista vastaa urakoitsija, jolloin Kokkila toivoo puintien ajoittuvan yhteen putkeen. Lenellä hän toteaa olevan mahdollista ajoittaa myöhäisempienkin kylvöjen sadonkorjuun ajoittuminen samaan aikaikkunaan muiden lajikkeiden kanssa.