Rehumaissi on vielä monelle uusi tuttavuus, mutta Mynämäkeläisellä Pietinmäen tilalla sitä on viljelty lypsykarjan rehuksi jo lähes kymmenen vuoden ajan. Innostus maissinviljelyyn sai alkunsa, kun Pietinmäen tilaa viljelevät Henri ja Katja Hartikainen olivat vuonna 2016 häämatkalla Yhdysvalloissa, jossa maissinviljelyyn panostetaan isosti. Amerikassa maissi nähdään rehukasvina, mikä sisältää kaiken mitä lehmä tarvitsee. Hartikaiset päätyivät aloittamaan maissinviljelyn Suomessa, kun he saivat matkallaan vielä esittelyn maissin viljelystä ja lajikkeista Wisconsinin yliopiston maataloustieteen professorilta. Ensimmäinen oma maissikokeilu koti-Suomessa tehtiin heti seuraavana keväänä 2017.
Alkuun pääsee joka tilan koneilla
Henri Hartikainen on pyrkinyt kylvämään maissin heti kevätviljojen jälkeen. Oleellista on, että maissi kylvetään aina lämpimään maahan – kylmää se ei kestä. Hartikainen on kokeillut kylvöä sekä katemuovin kanssa että ilman muovia. Nykyisin tilan maissit perustetaan ilman katemuovia. Hartikainen näkee katemuovin auttavan erityisesti lintutuhoissa, sillä maissin siemenet maistuvat linnuille erinomaisesti ja tilalla onkin kärsitty ajoittain lintutuhoista. Myös kevätkosteuden säilyttämiseen muovi on oiva keino. Muovin hinnan ja sen levityksen vaatiman konekaluston vuoksi Hartikainen on kuitenkin päätynyt viljelemään maissia nykyisin ilman katemuovia. Tällöin säästyy kustannuksia ja hajoamattomia muovinpalasia ei jää peltoon. Lisäksi nyt kylvö pystytään toteuttamaan tavallisella viljankylvökoneella.
Hartikainen toteaa tarkkuuskylvökoneen antavan paremmat kasvuedellytykset maissille, mutta jättämällä tavallisesta kylvökoneesta aina kaksi vannasta auki ja sulkemalla seuraavat neljä, on viljelijä pystynyt luomaan maissille otolliset kasvuolosuhteet ilman uusia konehankintoja. Aloittavalle maissinviljelijälle Hartikainen suositteleekin alkuun kokeilua tutulla kylvökalustolla: ”Tarkkuuskylvö varmaan parantaisi satoa, mutta kokeilla voi hyvin viljankylvökoneellakin.”
Kylvöalustan Hartikainen muokkaa noin sentin syvempään kuin viljoille. Katemuovin kanssa viljeltäessä muokkaus tapahtuu syvempään, mutta muovin ansiosta kosteuden riittävyydestä maassa ei tarvitse olla huolissaan. Lannoitukseen Hartikainen suosittelee antamaan paukkuja, mutta mahdollinen lisälannoitus keskipakolevittimellä täytyy tehdä aikaisessa vaiheessa, koska lannoiterakeita jää muuten maissin lehtihankoihin. Maissi alkaa kasvaa toden teolla vasta heinäkuussa, kun yöt alkavat pidentyä ja kasvin juuristo on kehittynyt. Hartikainen ohjeistaakin olemaan huolestumatta, vaikka maissi olisi heinäkuun alussa vasta polvenkorkuista.
Maissille kasvinsuojeluksi Hartikainen ajaa kaksi kierrosta rikkatorjuntana Harmonyn ja Tituksen seosta. Ensimmäinen kierros ajoittuu suunnilleen ensimmäisen säilörehunteon aikaan ja toinen kierros kahta viikkoa myöhemmäksi juhannuksen tienoille. Myös haraamista on tilalla pohdittu, mutta rikkakasviruiskutuksen onnistuttua hyvin ei haraukselle ole nähty tarvetta.
Maissi valmistunut hyvin joka vuonna
Maissin korjuuajankohta on Suomessa varsin myöhäinen ja se on ajoittunut Pietinmäen tilalla muun sadonkorjuun jälkeen syys-lokakuuhun. ”Yhtään kertaa ei ole maissin valmistuminen kesken jäänyt eli hyvin on valmistunut joka vuosi”, kuvailee Hartikainen. Hän kertoo myös matalamman kylvömuokkauksen edistävän pellon kantokykyä syksyisissä korjuuolosuhteissa. Korjuun tilalla hoitaa urakoitsija maissipäällä varustetulla ajosilppurilla. Säilöntä toteutetaan aumassa, mutta myös tuubikäärintää on tilalla alkuun kokeiltu. Kasvukauden 2025 satotason Hartikainen laskeskelee olleen noin 36 tonnia hehtaarilta.
Hartikainen kertoo maissin menestyvän monenlaisissa olosuhteissa. Maissi kestää hyvin niin märkää kuin kuivaakin keliä ja se tuleekin Hartikaisen mukaan toimeen nurmea pienemmällä vesimäärällä. ”Kyllä se ihan meidän kasvi on”, summaa viljelijä.
Sadonkorjuun Hartikainen suosittelee tehtävän melko lyhyeen sänkeen, koska maissin jykevä sänki ei ehdi talvessa hajota kunnolla. Pietinmäen tilalla maissimaat on sadonkorjuun jälkeen kynnetty, eikä ongelmia ole seuraavana keväänä ollut.
Etuja ruokintaan uudella kasvilla
Maissiauman Hartikainen avaa yleensä marraskuun lopulla. ”Tärkkelys kehittyy aumassa. Maissirehu on eri tavaraa keväällä kuin syksyllä, joten näytteitä kannattaa ottaa pitkin talvea”, kertoo Hartikainen. Tilan maissirehut pyritään syöttämään talven aikana, koska kesällä maissiauma alkaa lämmetä helposti. Maissin eduiksi Hartikainen lukee helpomman appeenteon, koska maissi on nurmirehua tasalaatuisempaa, joten seoksen säätö on helpompaa. Hyvin valmistuneen maissin tärkkelyspitoisuus on korkea, joten Hartikainen näkee myös viljan säästymisen maissin vahvuudeksi.
Maissilajikkeena on Pietinmäen tilalla käytössä ollut pitkään Cito KWS. Tulevana keväänä on tarkoitus vaihtaa kuitenkin uudempaan lajikkeeseen. KWS onkin toteuttanut vuosina 2024 ja 2025 tilatason peltodemoja Suomeen sopivien maissilajikkeiden löytämiseksi ja näistä erityisen hyvin Suomen olosuhteisiin soveltuviksi maissilajikkeiksi ovat valikoituneet KWS Calvini ja KWS Temprano.
Tutustu Tilasiemenen kautta saataviin KWS:n maissilajikkeisiin KWS Calvini ja KWS Temprano